Olin tänään lähdössä Jäähallin kirpputorille, mutta sitten huomasin, että Myyrmäen Panda-torikin oli vielä käymättä - eikun sinne siis. Valtavassa parkkihallissa oli niin paljon myyjiä ja tavaraa, että melkein eksyin siellä. Tuli ostettua "pientä" pintaremonttia kaipaava Lundby 70-80-lukujen taitteesta. Sain sen ihan pilkkahinnalla ja samalla kolme pussillista kalusteita ja neljä asukastakin (maksoin talosta 20 euroa; jo pelkkä yhdessä kalustepussissa ollut Lundby-takka maksaa melkein sen uutena!). Talon värimaailma on lievästi sanottuna kaamea: tummanruskeaa ja räikyvää oranssia kokolattiamatoissa, tummankeltaisia/oransseja seiniä, kukkakuviollista seinäpaperia jne. Mutta remontti on jo hyvässä vauhdissa, olen koko iltapäivän raapinut kastuneita seinäpapereita pois, ja yläkerran oleskelutilan iso kokolattiamattokin piti ottaa pois, se oli niin haalistunut ja puhki kulunut. Taloa on pidetty ilmeisesti jossakin kosteassa varastossa ja sitä ennen aurinko on tehnyt tehtävänsä. Portaikko (joka oli jo valmiiksi irti) on ilman kaidetta, siitä oli jäljellä vain pystypuolien tyngät, joista osa jonkin ruskean mönjän vallassa. Olisikohan niin, että irronnutta kaidetta on yritetty liimata paikalleen liimalla, joka on sulattanut loputkin. Portaatkin on aika kellastuttanut, mutta aion kääntää ne toisinpäin, kääntöpuoli on vielä jokseenkin valkoinen.
Saamistani kalusteista on vain vähän iloa. Muovisiin kylpyhuonekalusteisiin kuuluu tosin ehjä vessanpytty, mikä on harvinaista - yleensä ainakin pytynkansi on kadoksissa. Takan lisäksi pusseissa oli puinen valkoiseksi maalattu vaatekaappi ja kirjahylly sekä kaksi omituisehkon mallista tuolia. Näyttivät melko uusilta. Toiset puukalusteet ovat kaksi samanlaista keittiön tuolia ja pari penkkiä, kehto ja säilytysarkku. Mukaan oli eksynyt myös muovinen olohuoneen senkki, jossa on kolme irtolaatikkoa, mutta vain toinen punainen ovi tallella.
Nuket sitten - näkyi olevan äiti ja isä sekä kaksi samanlaista pientä tyttönukkea. Toisen niistä aion pitää itse, muut tuunaan myyntikuntoon. Äiti ja pikkutyttö ovat jo valmiina, isälläkin on uudet housut. Ja kunhan saan talonkin kuntoon, niin myyn senkin pois, tarkoitus ei todellakaan ollut haalia enää enempää rakennuksia itselle. Mutta sitten talo maksaakin jo enemmän kuin kaksikymppiä! En tiedä, minulla on oikeassa käsivarressani varmaankin rasitusvamma, kun se kipeytyy aina iltaa kohti. Nytkin sitä särkee, en saanut unta, siitä tämä myöhäinen päivitys. Piti nyt selostaa näin sanallisesti, kun en älynnyt ottaa heti valokuvia. Mutta nuoriso on näemmä unohtanut kameransa tällä kertaa kotiin (lähti taas yöpymään naapuriin), joten kuvailen sitten huomenna.
Siis vink, vink, talo tulee myyntiin, jos ketään kiinnostaa.
Edit: Mikä ihmeen -kin-maneeri minuun nyt on iskenyt! Unohtakaa.
Kommentit