Istuimmekin eilen pitkään ja hartaasti vääntämässä rautalankaa Jaanan opastuksella - kiitos neuvoista ynnä materiaaleista! Illalla olivat ranteet ja varsinkin sormenpäät hellinä, vaikka rautalanka oli ohutta ja apuvälineitäkin on keksitty. Näppituntuma on kuitenkin jotenkin luontevampi tapa väännellä kuin pihdit, ainakin minulle. Siinä missä sain aikaan yhden pienemmän ja yhden suuremman kynttiläkruunun, Lotte latoi pöytään esineen toisensa jälkeen - me muut vain hämmästelimme hänen tehokkuuttaan. Itsekseni arvelin (äitinä minäkin), että ehkä hän on oppinut hyödyntämään kaiken liikenevän aikansa pontevammin kuin muut!

Tällaisia roikuttimia sain tehdyksi. Pienempää yritin vielä viimetipassa spraymaalata valkoiseksi, mutta tulikin tuollainen kulahtaneen näköinen lopputulos. Se voisi olla vaikka kynttilälyhty. Isompaa kruunua en halunnut maalata, ajattelin käsitellä jotenkin vähän ruosteisen tai homeisen näköiseksi, tosin en vielä tiedä miten, mutta kehittelen ajatusta. Kuvassa kruunu on ilman kynttilöitä, ne laitan myöhemmin. Edustaisikohan tämä nyt sitä tyylisuuntaa, jota rustiikiksi kutsutaan?

A vot, nyt tässä tapahtui taas jokin hässäkkä, enkä saakaan kuvia heti esiin. Pitää odottaa jälkikasvun kotiutumista, itse kun olen ihan uuno näissä asioissa...

No, tässä ne nyt ovat!

1249541294_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pieni väkkärä, johon sopisi lyhyt ja tanakka kynttilä.

1249541329_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Isompi väkkärä, vääränvänkyrä, eikä tuo 'sipulikaan' kovin kauniisti pullistele! Mutta harjoituskappaleitahan nämä ovatkin.