Osallistun kyllä tiistaina sirpalemosaiikin tekoon minikerhossa vaikka mikä olisi! Voin muuten aivan hyvin, mutta henkisellä puolella paine alkaa käydä suureksi. Olin suunnitellut, että ostan pullollisen kuohuviiniä ja tuon sen kerholaisten kanssa nautittavaksi, jos saan hyviä uutisia lääkäriltä. Nyt vain käy niin, että hän soittaa minulle vasta keskiviikkona (ja niitä hyviä uutisia todellakin kaivattaisiin tässä vaiheessa). En tahdo, en halua, en uskalla vastata siihen puheluun! Ja rukoilen, ettei lääkäri soita ainakaan etuajassa, sellainenhan ei koskaan tiedä mitään hyvää. Voi, kun voisin jotenkin ulkoistaa kaikki tähän liittyvät ajatukset, tyyliin "älä murehdi, anna hevosten murehtia, niillä on iso pää".