Pitäisi kai lopettaa ajoissa tämä huonekalujen värkkäily, muuten niitä on kohta yli oman tarpeen. Tiedättekö mihin tämä väistämättä johtaa? Kohta on ruvettava taas taloa rakentamaan - ihan kuin Villa Therapie ei olisi yhä kesken tai ylimääräinen Lundby hyllyssä pölyyntymässä...Mutta kun en osaa lopettaa, niin en osaa!

1266319740_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jäljellä olleesta kynälaatikon kannesta teinkin sängyn liimaamalla kolme erikokoista kappaletta yhteen. Olen laiska ompelemaan vuodevaatteita, mutta täytyyhän tuohon jotakin pehmustetta saada. Ajan kanssa, ajan kanssa.

1266319724_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Näissä sen sijaan on pehmusteita kerrakseen. En hirveän paljon tykkää tästä sohvan mallista (Boulton, again), sen kasaaminen oli kamalaa liiman kanssa sotkemista, samoin kuin tuon "röyhelöjalkaisen" pikkutuolinkin tekeminen. Röyhelöstä siinä ei ole paljon tietoakaan, kun sopivankuosinen kangas oli jokseenkin kortilla. En muutenkaan hallitse tuota mallia, jouduin tekemään jalkaosan lieriön ainakin 3-4 kertaa ennen kuin se asettui. Kuvassa nuo eri sävyiset vihreät näyttävät riitelevän keskenään enemmän kuin paljaalla silmällä katsottuna. Ehkä sitä ei niin huomaa, jos sijoitan soffan jonnekin hämärään nurkkaan palmun katveeseen. Apropos, palmu, sitä mulla ei vielä olekaan...