Kotona tuli eilen niin kuuma, että oli taas pakko lähteä jonnekin. Suuntasimme uudestaan Korkeasaareen, kun reissuun sisältyi edes lyhyt matka merellä. Tuulta ei juurikaan ollut, mutta meri-ilma tuntui silti viileämmältä kuin kaupungin pätsi. Tänä aamuna harmitti, että olimme saaressa ukkoskuuron aikana! Kotimatkalla jäljistä näimme, että vettä oli satanut rankasti, ja loput luin aamulla lehdestä: mm. täkäläisestä Prismasta oli pumpattu vettä pois kellarista. Onneksi olimme kotoa lähtiessä irrottaneet kaikki sähköjohdot seinästä, muuten voisi olla etten tässä nyt kirjoittelisi tietokoneellani. J. olisi halunnut nähdä riikinkukon poikasia, mutta niitä ei (vielä?) ollut. Uutta sen sijaan olivat upeat hiekkaveistokset, jotka joitakin viikkoja sitten ilmestyivät Pukki-ravintolan läheisyyteen. Muistan lukeneeni niistä lehdestä, mutta sitä en muista millä konstilla hiekasta saatiin kestävää. En tosin tarkistanut eilisen sateen jälkeen, missä kunnossa veistokset olivat.

1278658410_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuvat on otettu ennen sadekuuroa. Tämän nimi on Sandbaby. Jotenkin pelottava, eikö?

1278658436_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä pyhä pillerinpyörittäjä antaa maapallolle kyytiä.

1278658377_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja tämä! Sinivalasvauvan ensimmäinen hengenveto (tämän omistan sulle, ELV).

1278658460_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nämä heput sen sijaan eivät ole hiekasta tehtyjä, vaikka sulautuvatkin maisemaan aika hyvin. Paksun talvikarvan alta on paljastunut ihan mukavan näköisiä kameleita. Voin kuvitella miten ne olisivat kärsineet helteestä kaiken sen karvansa kanssa - nyt näyttivät ottavan rennosti.

1278658484_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Löysin kamerasta zoomin! Näin lähelle ilvestä olisin tuskin muuten päässyt. Kuuma oli tälläkin kaverilla. Sateen mentyä ohi kiersimme vielä puoli saarta ja osuimme vesikon ja saukkojen altaille ruokinta-aikaan. Kyllä se niin on, että saukot ovat ihan parhainta mitä koko Korkeasaaressa on. Niiden kisailua ja silakanpureskelua olisi voinut katsella enemmänkin, mutta piti joutua illan lähes viimeiseen lauttaan ja kotimatkalle.

P.S. Osamme saatiin rankkasateestakin, sillä melkein kotiovella muistin, että makuuhuoneen ikkuna oli jäänyt selkoselälleen, eikä rakoselleen hakaan niin kuin oli tarkoitus. Vähän siitä oli satanut sisään: muovimaton pää oli märkä, pino käsityölehtiä oli muuttunut kiharaisiksi, ja barbeille pitää hommata uusi pahvilaatikko. Keittiössä vesivahinkoja oli vähemmän, vain muovipusseja sisältävä loota oli kastunut pohjastaan puoliväliin, mutta sehän ei mitään haitannut.