Kaipa se minäkin olen ollut kilttinä vuoden mittaan, kun sain monta lahjapakettia aattoiltana (niiden yhden tai kahden sijasta).

Yhteiskuva saamistani (paitsi yksi jäi pois, sen esittelen kohta): komea laatikollinen oopperamusiikkia pääosassa suosikkini Bryn Terfel (kiitos ELV ja O.), kaksi Taika-sarjan mukia, sinisävyistä Viron villaa (lankana, kiitos ELV ja O.), koko Lankakauppa-trilogia (kiitos, Maris!) ja itse hankkimani dvd nuoruuteni rakkaimmasta elokuvasta.

Nyt punainen Taika-mukini ei enää näytä hölmöltä yksin kaapissa seisoskellessaan, se sai parin ja valkoisen kaverinkin. Kiitos, Taina!

Tätä elokuvaa olen haikaillut varmaan pari-, kolmekymmentä vuotta! Näin sen useasti nuorena opiskelijana Helsingin Capitol-elokuvateatterissa, jota ei enää ole edes olemassa - tai on, mutta siinä toiminee jonkinsortin yökerho, mikä on mielestäni lähes pyhäinhäväistys. Ellen olisi joulun alla kuullut radiomainosta Ruslania-nimisestä kirjakaupasta, en olisi hoksannut mennä heidän nettikauppaansa. Radiomainonta siis on tehokasta. Ja kaupan valikoimissa on kaikki ne elokuvat, joita ei enää mistään saa, eikä niitä kai esitetäkään. Nyt vain pitäisi lakata köyhtymästä ja täydentää kokoelmaa. En ole toistaiseksi vielä päässyt katsomaan tätä spektaakkelia, odotan rauhallista ja yksinäistä hetkeä, että saan itkeä rauhassa!

Häh?! sanoi keskimmäinen veljeni, kun kuuli, että olin toivonut ja saanut joululahjaksi juottokolvin. Mitään sähköhommia en tällä kyllä aio tehdä, luultavastikaan, vaan kaavailen jotain aivan muuta. Kokeilu on vielä vaiheessa eli en ole rohjennut, mutta kunhan pyhät ovat ohi ja saan kangaspöytäliinan pois keittiöstä...Ehkä omituisin joululahja siis ever, mutta kiitos, Maris!

Lankakauppa-kirjat saivat minut ajattelemaan ystävääni (hei vaan, Tiiti), joka asui aikaisemmin rapakon takana, neuloi ja huovutti ja kierteli NY:n lankakauppoja (hän neuloo ja huovuttaa yhäkin ja epäilemättä kierteleee myös lankakauppoja, mutta kotimaan kamaralla). Tykkäsin ensimmäisestä kirjasta ehkä hiukan enemmän kuin seuraavasta ja sitä seuraavasta osasta (joka on vielä kesken lukemisen), mutta olin vähällä perustaa yhden jäsenen neulontakerhon tai perustinkin, sillä aika kävi pitkäksi ilman käsillä tekemistä. Tänään näin Lankamaailma-kaupan alennusmyynti-ilmoituksen ja hengessäni riensin sinne penkomaan ja löytöjä tekemään. Kukkaronnyörit tosin asettavat melkoisen suuriakin esteitä langoilla mässäilyyn, mutta ainahan haaveilla voi.

Hauskinta joulussa oli nähdä ja kuulla, miten lahjojen saajat kiljuivat ja ilahtuivat. Tuli hyvä mieli.