Kai se on sitten niin, että Sammalkaton alla on ja pysyy. Voisipa sanoa kuten vanhassa telkkarimainoksessa viilistä, että "hyvät asiat ne pysyy ja paranoo". Olin vain ajatellut, että vironkielinen nukkekotia tarkoittava sana (nukutuba; en ole ihan varma, onko siinä yks vai kaks k:ta, mutta puolipitkänä se kuitenkin lausutaan ja tuo b on yhtä kuin meikäläinen p) olisi ollut kiva tai peräti saamenkielinen nimi, mutta eipä sitten...
   Hietalahden kierrätyskeskus tuli lauantaina nähtyä  - sen mitä sitä nyt ehdin kärsimättömän poikalapsen kanssa katsella. Ostin kolme kirjaa (2 taide- sellaista ja yhden muumikirjan, v. 1971 ilmestyneen Sent i november -kirjan), kaksi paperinarulasinalustaa (sopivat jonnekin matoiksi), yhden intiaani-avaimenperän (pariksi toiselle, niistä tuli korvikset) ja kullanvärisiä mystisiä pieniä (koru-?)renkaita. Sain toppuutella itseäni pöytäliina- ja poppanatablettiosastolla, etten olisi järjettömästi alkanut haalia 'materiaalia' tulevia tarkoituksia varten. Kameramme oli lauantaina Seinäjoella Titanicissa, joten laitan kuvia ehkä tänään, pitäisi kuvata viimein jo lisää korujakin.