Kyllä lähes minikokoisen joulukuusen koristelu on yhtä vaikeaa kuin oikeankin! Toissailtana kullanvärisillä ääriviivatarroilla koristelemani valkoiset joulukellot näyttivät eilissäiltana jotenkin kummallisilta: tarrat repsottivat joka suuntaan. Ilmankos niiden pakkauksessa lukeekin englanniksi "peel-off stickers" eli ne 'kuoriutuvat' näköjään irti ihan itsestään. Ei kun lakkaa päälle ja toivomaan, että se edes pitäisi koristeet paikoillaan. Tikkarintikkukynttilöiden kanssa tein työtä myös ihan liiaksi lopputulokseen verrattuna. Pähkäilin kynttilämansettien materiaalia ja kokeilin yhtä sun toista kunnes päädyin leikkelemään työstä kotiin kantamani suklaarasian pohjakennoa, josta sain tarpeeksi pienet mansetit. Kulkusia ei tähän hätään ollut ;) Kuusenjalka onnistui muuten ihan hienosti, mutta eikös se perhana olekin vähän klenkka! Mutta joulukuusihan on aina hiukan vinossa, eikö niin? Ainakin meillä tuppaa olemaan...Muuten ei työpaikkavitriiniviritys juurikaan edennyt, sain lattian maalattua ja lakattua, ja yhden lapsen vaatetettua. Tänään pitäisi mennä hankkimaan kahdelle muulle lapselle jalat (isommalta tytöltä ne ovat menneet rikki, pojalla ei ole jalkoja ollutkaan  - mikähän siinäkin on, että tuo mun nukkeväkeni on noin rampaa?).
  Ai juu, teinhän minä latvatähdenkin toissailtana. Kokeilin ensin kaikkea muuta, mutta sitten keksin tärkätä pienen pitsikukkasen vesi-erikeeper-liuoksessa ja liimasin siihen kullanvärisiä helmiä. Siitä tuli ihan kaunis.
(En lupaa varmasti, mutta yritän kuvata kuusen tänään.)