Alkaisi kohta olla kiire saada nukkekilpailun kamoja valmiiksi ja postiin, mutta jotenkin junnaan paikallani, enkä saa valmista aikaan. Teen sen sijaan kaikkea muuta hullua, kuten lähden kaameassa kaatosateessa ja myrskytuulessa kirpputorille, vaikka tiedän että sateenvarjo on sen jälkeen mennyttä kalua! Niinhän siinä kävi, mutta kuljetin varjoparkani takaisin kotiin ja irrotin siitä kaiken mahdollisen uudelleen käytettävän. Jos tukiranka olisi jäänyt ehjäksi (yksi ruodeista katkesi), olisin saanut siitäkin jotain tehtyä, vaikka jättiläishämähäkin. Mutta näytän myöhemmin millaisia osia irrottelin ja mihin niitä voi käyttää. Kirpparilta löysin kaksi houkuttelevan värikästä ohjekirjasta, kas, tällaiset:

1254979419_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Miten lie joutuneet myytäviksi nämä unkarinkieliset lasimaalauskirjaset. Oikeanpuoleisessa on muutamia malleja, jotka soveltuvat vaikka bunka-mattoihin, mutta varmasti kalvoväreilläkin saa niistä kaunista aikaan. Kirjasissa on mukana myös mallien kaavat, joten vaikka ei unkaria osaisi sanaakaan, niin alan harrastaja kyllä pärjäisi (minun unkarintaitoni on melkoisessa ruosteessa ja ollut käyttöä vailla jo vuodesta nakki ja muusi, mutta on kiva muistutella mieleen sanoja ja lauserakennetta näitä kirjasia selaillessa). Vasemmanpuoleisessa taas on tuollaisia enemmän köynnös- ja kehysmalleja, ihania siinäkin! Takakannessa luetellaan kaikki sarjassa ilmestyneet kirjat ja niitä on tiffany-tekniikasta paperiaskarteluun saakka, kuvittelisin että paikallisille harrastajille oikea aarreaitta.

1254979391_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun en ole koskaan aikaisemmin tehnyt Halloween-boksia, niin nytpä piti sekin tehdä (vaikka meillä ei tätä juhlaa vietetäkään). Aikoja sitten olen hankkinut tuollaisen puisen voi/margariinirasian suoja-astian (takana on leima Puuantti, Posio, Finland). Maalasin sisäpuolen siniseksi, koska musta tuntui liian synkältä. Liimasin takaseinään ja lattiaan pimeässä loistavia muovitähtiä (kunhan ensin löysin ne, huh huh, piti kaivaa melko syvältä!). Pääsiäismunakurpitsasta kurkistaa puinen kummitusfiguuri. Kamiinan olen kauan sitten maalannut mustaksi, nyt lisäsin sille silmät ja laitoin helmestä tehdyn kurpitsan paistumaan sen päälle. Harsomaiseen mustaan kangaspalaan liimasin myös tuijottavia silmiä. En muistanut testata illalla, miltä tähdet näyttävät pimeässä, mutta uskoakseni ne kyllä loistavat. Tätä oli mukava tehdä, en olekaan tehnyt boksia pitkään aikaan. Vähän tuntui kuin olisin palannut juurilleni.

Kuvasta tuli huono, taas kerran, mutta uusi kamera on postissa odottamassa noutoa. Vanhasta on patteritilan luukku rikki, kuvaaminen on varsin hankalaa, kun pitää samanaikaisesti painaa luukkua kiinni ja jollakin sormella kameran laukaisijaa, mutta tänään vanha vehje saa jäädä eläkkeelle täysin palvelleena (ja varakameraksi jonnekin laatikon pohjalle). Onneksi tänään ei sada! Eilen vähän harmitti, kun kadunvarren roskikset olisivat olleet täynnä käyttökelpoista askartelumatskua (niitä sateenvarjon raatoja), mutta en kehdannut ruveta dyykkaamaan ja niitä kotiin raahaamaan. Toisaalta, ympäristöni on kai jo tottunut näkemään minut keräilemässä mitä kummallisimpia tavaroita mitä oudoimmista paikoista, että sikäli...Ihan sama!